Mielenkiintoinen spinni

Ilmavia yhden käden pyörähdyksiä

Edellisissä treeneissä Nannan kanssa sain häneltä loistavan vinkin ilmaviin pyörähdyksiin. Tämäkin toisille tulee luonnostaan, mutta jos (kuten minä) on pitkään tehnyt asiat yhdellä tavalla ei sitä kenties tule ajatelleeksi. Joten jaan tämän tiedonpätkän tässä, toivottavasti siitä on apua.

Itse ihmettelin pidemmän aikaa, kuinka toiset tanssijat tekevät yhden käden pyörähdyksiä ilmavana kaukana tangosta, kun toiset valuvat liaanina tangon ympäri ilman sen kummempaa etäisyyttä. Kuvittelin, että ero on käsivarren voimissa, tai vauhdin otossa. Jälleen kerran ero on kuitenkin tekniikassa. Ja näin tankotanssi.blogspot.com ylpeänä esittää: Ilmavien pyörähdyksien salaisuus!



Ei näytä kummoiselta eihän? Kaikessa yksinkertaisuudessaan rannetta taivutetaan enemmän tangon ympärille, jolloin saadaan kyynärpää tangon "etupuolelle." Näin siis voi nojata kyynärvarteen, joka antaa kädelle ylimääräisen tukipisteen. Koska tukipiste tulee jo ennen kyynärpäätä, ei sen jälkeen, ei tukipiste pääse pyörähdyksen myötä liukumaan kainaloon, vaikkei vauhtia olisikaan kummoisesti.

Tärkeää: Käsivarsi tulee pitää tangon myötäisenä. Yritys esim. irrottaa rannetta tangosta johtaa melko varmasti ranteen vääntymiseen. Itse kyynärpää ei pääse koskemaan tankoon, vaan tankoon nojataan kyynärvarrella. Tämä käden asento saattaa aluksi polttaa sisäranteen tai aiheuttaa mustelmia kyynärvarren luiden kohdalle. Tämä on täysin normaalia. Pitkähihainen paita tai hikinauha ranteessa saattaa auttaa näihin ongelmiin, mutta suosittelen paljasta ihoa, jolloin hitaassakaan harjoitteluvauhdissa kyynärpää ei pääse lipsahtamaan tangolla.

Muutaman yrityksen päästä ei tukipistettä enää tarvitse ajatella, vaan ranteen oikea asento löytyy automaattisesti. Tätä asentoa ei kannata lähteä väkisin vääntämään, vaan pitää löytää itselleen luonteva asento kokeilemalla. Pyörähdyksen onnistuessa koko kehon paino kuitenkin tulee tämän alueen varaan. Ensimmäisillä kerroilla lienee viisasta pitää myös ulkokäsi tangolla lisätukena, vaikka sitten vain kevyesti.

Esimerkkiä näkyy vaikkapa pari tekstiä aiemmin löytyvästä harjoitteluvideostani täältä: Allekirjoittaneen kotitreenejä jälleen Tekniikka on käytössä ensimmäisen ja viimeisen pyörähdyksen aikana.

Tangolle juoksemisen ongelmista

Olen nyt vasta pari viikkoa opettanut Rock the Polessa ja olen yllättynyt oppilaiden vahvasta tasosta. Australiassa oli paljon enemmän liikkumiseen täysin tottumattomia naisia joilla oli suuria vaikeuksia yksinkertaisimpienkin spinnien kanssa. Yhteen ongelmaan kuitenkin olen törmännyt jo aika moneen kertaan: spinnien ja inverttien aloittamiseen juoksemalla tai loikkaamalla hallitun swingaamisen ja nostamisen/kallistamisen sijasta.

Jos kehonsa hallitsee hyvin, loikkaaminen ja inverttiin juokseminen eivät välttämättä aiheuta venähdyksiä ja revähdyksiä, mutta niiden riski kyllä kasvaa kaikilla. Tangolle juokseminen ei esteettisestäkään näkökulmasta kuulu lajiin, mutta tämähän on mielipidekysymys. Suurin ongelma on kuitenkin se, että vauhdinotto loikkaamalla tai juoksemalla ei kehitä oikeita lihaksia, joita invertoidessa ja spinnaamisessa tarvitaan. Jos vatsalihakset eivät jaksa nostaa tanssijaa lattialta inverttiin, invertti ilmassa tangolta suoraan ei koskaan ole mahdollinen. Shoulder mountin aloitusasentoon ei myöskään voi juosta, joten sekin jää sitten haaveeksi.

Vatsalihaksia ei totta puhuen edes tarvitse niin hirveästi; oleellisempaa on oikea tekniikka. Asettumalla seisomaan lantio tangon edessä ja kylki kiinni tangossa, laskemalla kädet hartian tasolle nyrkit päällekkäin (sisäkäsi alempana) ja kallistamalla ylävartaloa siitä taaksepäin pääsee jo lähes ylösalaisin. Tarvitaan enää ulkojalan pohkeen nosto tangolle and Bob's your uncle, kuten aussit sanovat. Huomattavasti helpompaa, mukavampaa ja kauniimpaa kuin tangon takaa juokseminen, ja mikä parasta, onnistuu myös ilmassa!