Itse ihmettelin pidemmän aikaa, kuinka toiset tanssijat tekevät yhden käden pyörähdyksiä ilmavana kaukana tangosta, kun toiset valuvat liaanina tangon ympäri ilman sen kummempaa etäisyyttä. Kuvittelin, että ero on käsivarren voimissa, tai vauhdin otossa. Jälleen kerran ero on kuitenkin tekniikassa. Ja näin tankotanssi.blogspot.com ylpeänä esittää: Ilmavien pyörähdyksien salaisuus!
Ei näytä kummoiselta eihän? Kaikessa yksinkertaisuudessaan rannetta taivutetaan enemmän tangon ympärille, jolloin saadaan kyynärpää tangon "etupuolelle." Näin siis voi nojata kyynärvarteen, joka antaa kädelle ylimääräisen tukipisteen. Koska tukipiste tulee jo ennen kyynärpäätä, ei sen jälkeen, ei tukipiste pääse pyörähdyksen myötä liukumaan kainaloon, vaikkei vauhtia olisikaan kummoisesti.
Tärkeää: Käsivarsi tulee pitää tangon myötäisenä. Yritys esim. irrottaa rannetta tangosta johtaa melko varmasti ranteen vääntymiseen. Itse kyynärpää ei pääse koskemaan tankoon, vaan tankoon nojataan kyynärvarrella. Tämä käden asento saattaa aluksi polttaa sisäranteen tai aiheuttaa mustelmia kyynärvarren luiden kohdalle. Tämä on täysin normaalia. Pitkähihainen paita tai hikinauha ranteessa saattaa auttaa näihin ongelmiin, mutta suosittelen paljasta ihoa, jolloin hitaassakaan harjoitteluvauhdissa kyynärpää ei pääse lipsahtamaan tangolla.
Muutaman yrityksen päästä ei tukipistettä enää tarvitse ajatella, vaan ranteen oikea asento löytyy automaattisesti. Tätä asentoa ei kannata lähteä väkisin vääntämään, vaan pitää löytää itselleen luonteva asento kokeilemalla. Pyörähdyksen onnistuessa koko kehon paino kuitenkin tulee tämän alueen varaan. Ensimmäisillä kerroilla lienee viisasta pitää myös ulkokäsi tangolla lisätukena, vaikka sitten vain kevyesti.
Esimerkkiä näkyy vaikkapa pari tekstiä aiemmin löytyvästä harjoitteluvideostani täältä: Allekirjoittaneen kotitreenejä jälleen Tekniikka on käytössä ensimmäisen ja viimeisen pyörähdyksen aikana.